Juuri kun ajatteli että ei tämä tästä ainakaan enää pahemmaksi voi mennä, tulee lisää lunta. Taas. No onhan se melkein vappu.
Ja vielä vähän lisää.. Nyt alkaa kyllä jo huumori loppua. Ja blogi toistaa itseään.
Maasta ruokailevien lintujen evästäminen on vähän haastavaa kun kaikki peittyy samantien.
 |
| -Tässä se kuppi vielä eilen oli? |
- Voi ei!
- Jos varovasti kulkee seinän viertä niin ei tarvitse kahlata lumessa.
- Ei oo kivaa tää!
- Miten nämä saa irti?
Ehkä viikon verran näytti jo taas lupaavalta, mut nyt alkaisi oikeasti tämä ikuisuustalvi jo riittää!
 |
| Lammikon ehdin putsata viime viikonloppuna, mutta ei tuonne nyt vielä viitsi kultakaloja ulkoistaa |
 |
| Lumikellot luontaisessa habitaatissa |
 |
| Epäkevättähtiä |
Perinteinen ylimääräisiltä apulaisilta suojattu taimikasvatushäkki tursuaa jo yli kun ei kasveja saa edes päivähoitoon pihalle, osa piti jo siirtää eteiseen suojattomampaan paikkaan, vaan ahdasta on kohta taas jossei ny pian ala lämmetä ja osa taimista alkaisi kaivata jo kipeästi aurinkoa ja isompaa purkkiakin.
 |
| Taimela maaliskuussa |
 |
| Taimela nyt |
 |
| Aputaimela, edessä häkkiritilä joka yrittää vihjailla karvahortonomeille jotta tämä kohde olisi suotavaa jättää rauhaan |
Tylsää on kissoillakin kun pihalla on kylmää ja märkää...
Pölähti aamusella pihaan lauma ihan kutsumattomia vieraita. No sen kun siivoatte tammenterhot pois, kunhan ette kukkasipuleita syö...
 |
| Voisitko samalla pöyhiä sitä lehtikompostoriakin...? |
 |
| Tarkkana kuin porkkana |
 |
| Ja vielä näyttää kieltä mokoma |
 |
| Vahtikissakin paheksuu moista tunkeilua |
- Miksi tarhaan on taas laitettu tätä valkoista töhnää? Minne se viime viikon lämpö hävisi?
- Ei näy täälläkään...
- Me ollaan nyt lumileopardeja. Pakko vaan odotella jos se kevät taas tulisi takaisin.
- Ihan mälsää. Miten nuo kesätirpat pärjää, lähteekö nekin taas pois??
- Mamma vei lisää ruokaa, jospa nekin jaksaisi odottaa.
- Ehkä mekin just ja just selvitään kun mennään sisälle lämmittelemään...
Aina ei tarvitse kauheasti arvailla mitä noiden kissuuksien päässä liikkuu...
- Leikityttäisi, mutta Riitu vaan möllöttää...
- Kutikutikuti!
- Hups. Äläs nyt leikistä suutu.
- Okei okei, lupaan olla kiltisti.
- Juujuu, kato vaikka, ihan nätisti tässä vaan...
- ...NOT! 😼
- Nänänänäänää, Riitu on laiska läskii!
Hups, onpas näemmä koko viime vuoden loppupuoliskon puikonheiluttelut unohtunut dokumentoida, sitä marraskuussa valmistunutta villapaitaa lukuunottamatta... Talvi on ollut jotenkin nyt niin pitkä ja ankea että sohvan uumeniin on tullut taas vajottua hävettävän paljon, ja siinä sivussa sitten tulee noita neulomuksiakin nykerrettyä televisiokoomailun lomassa.
Punalilasävyinen heppapaita valmistui jo kesällä ja tovin nurkissa pyörittyään sattuikin kelpaamaan kaverille ja pääsi käyttöön. :)
Itselleni tikuttelin sitten sen tummanharmaan paidan jälkeen ruskesävyisen ponipaidan muista varastolangoista, tosin punaruskeaa piti ostaa olemassaolevien lankojen jatkeeksi että sai vähän rauhallisempaakin yksiväristä pintaa noiden sekalaisten kerien jatkeeksi
Ja vielä epätoivoisina yrityksinä päästä eroon parista ällöttävän tummanroosasta langasta vedin sitten kunnolla överit ja syntyi ihan just valmistunut pinkki unelma yksisarvisten ja sateenkaarien kera... Kenellehän tuon saisi tuupattua, sen verran vähän lankoja oli että hiukan naftinkokoinen tuo itselle on (eikä kyllä todellakaan ole minun värini tuo.)
Siinä sivussa on tullut tehtyä sukkiakin, sekalaisia kirjoneuleita.
Näissä ohuissa kesäsukissa meni vähän värivalinta pieleen eikä kirjoneulekuvio kunnolla erotu pohjalangasta.
Ja uusia tekniikoita testatessa kissasukat onteloneuleena (TODELLA hidasta neuloa ohuesta langasta, yritin niihinkin kadottaa sitä pahuksen roosaa lankaa ennen tuota yksisarvisviritelmää), ja "briossia" eli kaksiväristä patenttineuletta ensin huovutettujen sukkien varsiin ja toiseen pariin koko sukkiin.
